Pohdinta: Kannabiksen laiton asema Suomessa – kuka hyötyy ja mitä se maksaa?

Suomessa kannabis on lähtökohtaisesti laitonta: tuotanto, myynti, hallussapito ja käyttö kuuluvat huumausainelainsäädännön piiriin. Laki pohjaa YK:n huumausaineyleissopimuksiin ja kansalliseen huumausainelakiin; sääntelyn ensisijainen tavoite on ehkäistä laitonta maahantuontia, kauppaa ja käyttöä. Tämä linjaus on selkeä – mutta mitä seurauksia sillä on yhteiskunnalle, kansanterveydelle ja rikollisuudelle? Tässä kirjoituksessa avaan aihetta tietoon, tutkimuksiin ja viranomaislähteisiin nojaten. Finlex+1

Rikolliset markkinat ja harmaa talous

Kun kysyntää on, mutta laillista tarjontaa ei, markkinat eivät katoa – ne siirtyvät maan alle. Suomessa järjestäytynyt rikollisuus hyötyy merkittävästi laitonta huumekauppaa hallitsemalla. Poliisiammattikorkeakoulun analyysit kuvaavat, että huumekauppa on yksi keskeisistä järjestäytyneen rikollisuuden tulonlähteistä; toiminta on verkottunutta, sopeutuvaa ja kytkeytyy lailliseen talouteen logistiikan ja rahoituskanavien kautta. Tämä tekee ehkäisystä vaikeaa ja kasvattaa harmaan talouden osuutta. Huumausainerikollisuuden tuotot eivät päädy verokertymään, vaan rahoittavat muuta rikollista toimintaa. polamk.fi

Hintasignaalit, laatu ja turvallisuus ovat laittomilla markkinoilla ostajan arpapeliä: tuotteiden vahvuus, mahdolliset epäpuhtaudet ja kontaminaatiot vaihtelevat. EMCDDA:n (nyk. EUDA) vuosiraportit kuvaavat, että kannabis on Euroopan käytetyin laiton päihde, ja sen markkinoiden koko on huomattava – tämä pitää rikollisen tarjonnan kannattavana myös Suomessa. Kun kysyntä ohjautuu pimeille markkinoille, syntyy turvallisuus- ja terveysriskejä, jotka eivät ole vain käyttäjien ongelmia, vaan kohdistuvat koko yhteiskuntaan (esim. väkivallan, velkaantumisen ja laittoman perinnän kautta). EUDA

Mitä tapahtuu kansanterveydelle?

Suomessa kannabiksen käyttö on viime vuosina ollut eurooppalaisittain maltillista, mutta se ei ole marginaali-ilmiö. THL:n mukaan 15–16-vuotiaista noin kymmenes on joskus kokeillut kannabista; taso on suunnilleen sama kuin ennen pandemiaa. Tämä ei kerro hyväksynnästä, vaan arjesta: ilmiö on olemassa, se näkyy kouluissa ja nuorten aikuisten elämässä, ja se tulee hoitopolkujen ja ennaltaehkäisyn arkeen riippumatta laillisesta asemasta. Kriminalisointi ei poista tarvetta hoitoon, neuvontaan ja haittojen vähentämiseen; se voi joissain tapauksissa myös nostaa kynnystä hakea apua. THL

Laittomat markkinat luovat haittarakenteita: tuotevahvuudet voivat olla korkeita, läpivalaisemattomia ja epäyhtenäisiä. Valvotun tiedon puuttuessa käyttäjien riskienhallinta heikkenee, ja ongelmakäyttöön liittyvät haitat (mielenterveys, opiskelu- ja työkyky, liikenneturvallisuus) kietoutuvat laajempiin sosiaalisiin seurauksiin. Samalla resurssit (poliisi, oikeuslaitos) kohdentuvat käyttö- ja hallussapitorikosten käsittelyyn, mikä voi heikentää kykyä puuttua vakavampaan huumekauppaan ja levittämiseen.

Lääkekäyttö: teoriassa mahdollista, käytännössä kapeaa

Suomessa kannabisperäisten valmisteiden lääkekäyttö on tiukasti rajattua. Esimerkiksi Sativex-suusumutteelle myönnettiin myyntilupa jo 2012 MS-tautiin liittyvän spastisuuden hoitoon. Muiden kannabisperäisten valmisteiden kohdalla käytetään Fimean erityislupamenettelyä, joka on tarkoitettu poikkeustapauksiin silloin, kun mikään myyntiluvallinen vaihtoehto ei sovellu tai tehoa. Menettely on potilaalle ja lääkärille hallinnollisesti raskas, määräaikainen eikä se merkitse automaattista korvattavuutta Kelassa. Kela+3Lääkärilehti.fi+3Fimea+3

Tämä tarkoittaa, että vaikka lääkinnällinen käyttö ei ole periaatteessa mahdotonta, se on poikkeuksellista ja tarkasti kontrolloitua. Moni potilas, joka kokee saavansa apua (esim. kipu, spastisuus, unihäiriöt), kohtaa edelleen esteitä: hoitolinjaukset korostavat myyntiluvallisia valmisteita, erityislupa ei ole kannanotto hoidolliseen arvoon, ja korvattavuus on erillinen kysymys. Laittomuuden vuoksi syntyy myös paradoksi: osa potilaista etsii helpotusta pimeiltä markkinoilta, jolloin annostus, pitoisuudet ja kontaminaatioriskit ovat hallitsemattomia, ja hoitosuhde jää helposti katkonaiseksi. Fimea+2Fimea+2

Kriminalisoinnin ja sääntelyn välinen jännite

Huumausainelaki ja sitä täydentävät asetukset asettavat selkeät rajat kannabikselle. Sääntelyn ytimessä on haittojen ehkäisy. Samalla tutkimuskirjallisuus ja eurooppalainen seurantatieto muistuttavat, että kysyntä ei katoa kriminalisoimalla, vaan kysyntä sopeutuu tarjolla oleviin kanaviin. Useissa maissa (eri tavoin) on siirrytty kokeiluihin, joissa painotetaan haittojen vähentämistä, hoitoon ohjausta ja järjestäytyneen rikollisuuden tulovirtojen kaventamista. Suomessa ratkaisut ovat perinteisesti varovaisia, mutta keskustelu on voimistunut: miten rajata nuorten ja riskiryhmien haittoja, tukea hoitoa ja samalla heikentää pimeiden markkinoiden vetoa? EUDA

Mitä nykytila käytännössä tuottaa?

1. Rikollinen tuotto- ja valtarakenne: Laittomat markkinat rahoittavat järjestäytynyttä rikollisuutta, lisäävät rahanpesun tarvetta ja kytkeytyvät muuhun rikollisuuteen. polamk.fi

2. Laatu- ja turvallisuusriskit: Vaihtelevat vahvuudet ja epäpuhtaudet lisäävät haittaa; käyttäjän riskienhallinta heikkenee ilman valvontaa. EUDA

3. Hoitoon hakeutumisen kynnys: Kriminalisointi voi lisätä pelkoa leimautumisesta ja oikeudellisista seuraamuksista, vaikka tarve tuelle olisi todellinen. (Yleinen haittojen vähentämisen periaate EU-raporteissa.) EUDA

4. Hallinnolliset pullonkaulat lääkekäytössä: Erityisluvat ovat poikkeus, eivät sääntö; prosessi on rajattu ja korvattavuus erillinen kysymys. Fimea+1

Mitä hyötyä nykyisestä linjasta on?

On reilua todeta myös nykytilan tavoitteellinen logiikka. Kriminalisointi viestii, että kannabis ei ole riskitön aine – ja tämä viesti on perusteltu: erityisesti varhain alkava, runsas ja pitkäaikainen käyttö liittyy kohonneisiin haittoihin (mm. mielenterveys, kognitio, riippuvuusriski). Sääntelyn viesti voi hillitä käyttöön ryhtymistä, erityisesti nuorilla. Lisäksi kriminalisointi mahdollistaa poliisille välineitä puuttua levitykseen ja isompiin tuotantoketjuihin. Kysymys ei siis ole mustavalkoinen – vaan siitä, tasapainottavatko hyödyt niitä haittoja, joita pimeiden markkinoiden kasvu ja hoitokynnykset tuottavat. EUDA

Miten haittoja voisi vähentää nykykehyksessä?

Vaikka lakia ei muutettaisi, haittojen vähentämisen keinoja on:

• Hoitoon ohjaus madalletulla kynnyksellä: anonyymit neuvontakanavat, matalan kynnyksen palvelut ja selkeä viestintä siitä, että apua voi hakea ilman pelkoa välittömistä sanktioista. THL

• Tiedon laatu: riippumaton, ajantasainen tieto vahvuuksista, riskeistä ja yhteisvaikutuksista (esim. alkoholi, lääkkeet) vähentää äkillisiä haittoja ja väärinkäsityksiä. EUDA

• Poliisitoimen kohdentaminen: resurssien painotus levittäjiin ja järjestäytyneisiin verkostoihin voi olla vaikuttavampaa kuin yksittäisten käyttötilanteiden valvonta, jos tavoitteena on kaventaa rikollista tarjontaa. polamk.fi

• Lääkekäytön prosessien selkeys: potilaille ja ammattilaisille parempi ohjeistus siitä, milloin ja miten erityislupaa voidaan harkita, ja miten korvattavuus ylipäätään toimii – nyt tieto on pirstaleista ja hallinnollisesti raskasta. Fimea+2Kela+2

Entä jos sääntelyä muutettaisiin?

Sääntelyuudistuksissa on useita malleja: dekriminalisointi (käytön/hallussapidon rangaistavuuden purku ilman laillista myyntiä), hallittu valvottu jakelu (pilottimallit), tai lääkekäytön laajennettu ohjeistus. Jokaisessa mallissa on trade-offeja: nuorille tarkoitetun suojan ja kysyntäsignaalien hallinta, valvonnan kustannukset, tuotevalikoiman standardit, mainonnan kielto, verotus ja seurannan mittarit. Eurooppalaisessa seurannassa korostuu, että yksi malli ei ratkaise kaikkea, ja vaikutukset riippuvat yksityiskohdista: tuotteiden vahvuusrajat, ikärajat, saatavuus, hinnat ja valvonnan tehokkuus. EUDA

Iso kuva on kuitenkin sama: kun markkina on täysin rikollinen, rikollisuus hyötyy ja harmaa talous kasvaa. Kun lääkinnällinen käyttö jää kapeaksi ja byrokraattiseksi, potilaat voivat jäädä väliinputoajiksi – samaan aikaan kun järjestäytynyt rikollisuus ei kysy ikärajoja, henkilöllisyystodistuksia eikä tarjoa hoitoonohjausta. polamk.fi+1

Loppupohdinta: kohti vähemmän haittaa, enemmän järkeä

Suomen linja on johdonmukainen lainsoveltamisen näkökulmasta: kannabis on huumausaine, ja sitä koskevat kansainväliset velvoitteet sekä kansallinen lainsäädäntö. Samalla tutkimus, tilastot ja käytännön arki kertovat, että kysyntä on olemassa. Tästä seuraa jännite, jossa rikolliset markkinat täyttävät tyhjiön – laatu ja turvallisuus heikkenevät, ja yhteiskunta menettää verokertymää sekä käyttää resursseja seurausten hallintaan. Potilaiden kannalta nykyjärjestelmä on mahdollistanut vain poikkeuksellisen ja rajatun lääkekäytön; erityisluvat ja myyntiluvat ovat kapeat portit, joiden läpi harva mahtuu, ja korvattavuus on erillinen ja usein niukka kysymys. Lääkärilehti.fi+2Fimea+2

Kysymys ei ole siitä, onko kannabis riskitön – ei ole. Kysymys on siitä, missä riski parhaimmin hallitaan: pimeillä markkinoilla vai valvotussa, tietoon nojaavassa ympäristössä, jossa haittoja voidaan oikeasti vähentää ja hoitoa tarjota ilman leimautumista. Riippumatta siitä, mihin suuntaan politiikka tulevaisuudessa liikahtaa, haittojen vähentäminen (hoitoon ohjaus, tieto, nuorten suoja) on välitön ja yhteisesti hyväksyttävä tavoite.

Käytännön huomio arkikielessä: Suomessa monille tuttuja käsitteitä ovat esimerkiksi CBD-kukka (aromaattisiin käyttötarkoituksiin myytävä tuote) ja CBD-öljy (laillisena myytävä, ei-päihdyttävä kannabidioliöljy). Nämä eivät muuta THC:tä sisältävän kannabiksen juridista asemaa, mutta ne muistuttavat, että kenttä on monimuotoinen – ja siksi selkeä viestintä, valvonta ja riskitieto ovat tärkeitä. (Ja kyllä, tämä on Kaninkolo-blogiin sopiva näkökulma: faktoja ja harkintaa ilman sensaatiohakuisuutta.)

Yhteenveto:

• Laiton asema kanavoi kysynnän rikollisiin verkostoihin ja kasvattaa harmaata taloutta. polamk.fi

• Kansanterveyden näkökulmasta haittoja syntyy hallitsemattoman laadun, korkean vahvuuden ja hoitokynnyksen vuoksi. EUDA

• Lääkekäyttö on mahdollista vain rajatusti (myyntiluvallinen Sativex ja poikkeukselliset erityisluvat), mikä jättää osan potilaista vaille toimivaa polkua. Lääkärilehti.fi+1

• Haittojen vähentämisen keinot (hoitoon ohjaus, tiedon laatu, kohdennettu valvonta) ovat toteutettavissa jo nyt – riippumatta siitä, mihin suuntaan lainsäädäntö tulevaisuudessa muuttuu. THL

Kirjoitus ei kehota laittomaan toimintaan. Noudata aina Suomen lakia ja viranomaisten ohjeita.